Ai että kun heräsin ikävällä fiiliksellä tänä aamuna. Päätä särkee, kurkku on hieman karhea ja olo on heikko. Mutta väistämättömästi on tänään mentävä töihin ja annettava 110%. Vietän tällä hetkellä välivuotta opiskelusta ja valmistuin siis ylioppilaaksi viime keväänä. Yliopistoon hain opiskelemaan, mutta en päässyt sisään. Hain sitten töitä paikallisesta ruokakaupasta ja siellä olen ollut kassalla viimeiset pari kuukautta.
 |
| lähde: weheartit |
Kassatyöskentely oli aluksi aivan uskomattoman pelottavaa, mutta siihenkin tottui. Kun koneet ja tavat tuli tutuiksi, ei ongelmatkaan tuntuneet niin musertavilta. Nykyään ei ole vaikeuksia edes haastavimmalla kassalla, jossa kassan pitää pitää yllä kahta kassaa, normaalia sekä veikkausta. Siitä on oikeastaan tullut lempikassani. On paljon tekemistä ja aika kuluu vikkelään. Oman viihtyvyyden kannalta tärkeää on ollut myös työkaverit. Lähes kaikki tuolla ovat mukavia ja heidän kanssaan tulevan toimeen. On kiva välillä vähän jutella ja naureskella joskus puuduttavan työn lomassa. Asiakkaatkin ovat joskus ihania ja piristävät päivää. Joiltakin taas puuttuvat käytöstavat ja saan osakseni töykeää kohtelua. Mutta sitäkään ei saa ottaa liian henkilökohtaisesti.
Ajattelin tässä työpaikassa pysyä niin kauan kuin se on vain mahdollista. Haen keväällä taas opiskelemaan ja riippuen opiskelupaikasta, jäisin mielelläni työskentelemään samaiseen kauppaan ja ansaitsemaan rahaa. Mutta ainakin kesään asti on aikaa ahertaa ja kerätä rahaa!